Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen ensimmäisellä neljänneksellä nousi 4,2 miljardiin euroon. Ennusteemme oli 0,1 miljardia vähemmän eli tulokset ylittivät ennusteemme. Todennäköisesti joudumme nostamaan pörssiyhtiöiden koko kuluvan vuoden nettotulosennustetta 12,0 miljardista ehkä noin 13 miljardin tuntumaan. Helsingin pörssin yrityksistä 75 % saavutti ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaa jaksoa paremman tuloksen. Tulosparannus on saavutettu lähinnä erilaisin kustannussäästöin, mutta myönteisenä seikkana näkyi myös liikevaihtosumman kääntyminen kasvuun ensimmäistä kertaa yli vuoteen (pörssiyhtiöiden tuloskehitys rahoituserien jälkeen vuosineljänneksittäin 2000-2010). Pörssin teollisuusyhtiöiden liikevoittoprosentti Nokia pois lukien oli ensimmäisellä neljänneksellä 9,4 %, kun se viime vuoden vertailukaudella oli vain 5,9 %. Suomalainen teollisuus toteutti viimeisen vuoden aikana sisäisen devalvaation painamalla kustannuksia alas ja ajamalla varastot minimiin. Esimerkiksi 1990-luvun alussa teollisuuden liikevoittoprosentti oli vahvasti miinuksella heikon kannattavuuden ja raskaiden rahoituskulujen vuoksi. Sijoittajien pitääkin siis kiittää pörssiyhtiöiden johtoa, että he kerrankin ovat olleet hereillä ja pitäneet yhtiöiden tulokset siedettävinä (pörssin teollisuusyhtiöiden kannattavuus 1997-2010).
Pörssiyhtiöiden toimialoista hyvään tuloskasvuun ovat päässeet metsäteollisuus, osa konepajoista ja rakennusyhtiöt. Toki perusmetallien valmistajat paransivat roimasti tulostaan ensimmäisellä neljänneksellä, mutta jäivät kaikki tappiolle (Outokumpu, Rautaruukki ja Talvivaara). Metsäyhtiöt kaikki kirjasivat voittoa, mutta luvut ovat vielä vaatimattomia (metsäteollisuuden tulos ennen veroja 1997-2010).
Konepajayhtiöiden tuloskehitys ensimmäisellä neljänneksellä polki paikallaan, johtuen käyntiasteen mataluudesta ja heikosta tilauskertymästä. Pörssin metalliteollisuusyhtiöiden tulos parani roimasti viime vuoden vastaavaan aikaan, jolloin syntyi yhteenlaskettuna tappiota ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Tappio vuosi sitten johtui erityisesti perusmetallivalmistajien suurten tappioiden vuoksi. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä perusmetallien valmistajien tulokset kääntyvät uudelleen voitollisiksi. Siinä auttaa myös euron heikkeneminen dollaria vastaan (metalliteollisuuden tulos ennen veroja 1999-2010).
Kreikan ja muiden Etelä-Euroopan maiden velkaongelmat laukaisivat kansainvälisissä pörsseissä noin 15 %:n rekyylin huhtikuun lopulla. Pahimmillaan kriisi oli noin viikko ennen toukokuun loppua, jolloin lähes kaikki pörssit olivat miinuksella vuoden alusta laskettuna. Kovimmat ennusteet povasivat jo finanssikriisin kaltaista pudotusta velkaongelmien suistaessa taloudet uuteen lamaan. Ajoittain pörsseissä esiintyi paniikkia myyjien rynnätessä myymään osakkeitaan (kurssikehitys pörsseissä vuonna 2010 paikallisessa valuutassa). Vuoden alusta tarkasteltuna ainoa plusmerkkinen pörssi oli maailmanindeksi (MSCI), joka euroiksi muutettuna hyötyy euron heikentymisestä dollaria vastaan. Toukokuun lopussa pörssien elpyminen alkoi uudestaan.
Mitä sijoittajien tulisi nyt tehdä?
Lähdettäessä sijoittamaan on syytä ensiksi selvittää, miten suuren riskin on valmis hyväksymään. Osakemarkkinoilla normaali rekyyli jopa useamman kerran vuodessa voi olla 5-10 %. Nyt markkinoilla tähän mennessä koettu noin 15 %:n kurssirekyyli on kohtuullisen voimakas. Sitä voi verrata Aasian maiden aiheuttamaan kriisiin 1997-1998, jolloin Helsingin pörssin kurssipudotus oli noin kolmannes. Kurssiriskin hyväksymistä voi helpottaa se, että ostaa hyvän tuoton antavia osinkopapereita, joista saa noin 6 %:n osinkotuoton myös ensi keväänä. Jos osakeriski on sijoittajan mielestä liian korkea, on osakkeet vaihdettava tasaisemman tuoton antaviin korkosijoituksiin. Nyt koetussa pörssiosakkeiden kurssirekyylin aikana korkeatuottoisten yrityslainarahastojen arvot laskivat noin 5-6 % eli laskussa parhaimman suojan antavat rahamarkkinarahastot.
Osakesijoittajan kannattaa mielestäni etsiä paranevaa tulosta tekevien dollariherkkien vientiyhtiöiden osakkeita. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Cargotec, Outokumpu, Outotec, Metso. Outokumpua ostaisin 10-13 euron paikkeilla ja myisin 17-20 euron tasolla. Outokummun heikkoutena on kehno, mutta paraneva tulos ja vaatimaton osinkotuotto. Outotec ei ole tehnyt listalla ollessaan tappiota ilman kertaeriä laskettuna. Yhtiö on nettovelaton ja on saanut uusia tilauksia dollarialueelta viime kuukausina noin 300 milj. euron verran. Outotecin osakekurssi käväisi noin kuukausi sitten 30 euron tasolla, josta rekyyli pudotti sen noin 20 % alemmaksi.
Omat vanhat suosikkini Fortum, Sampo, Sanoma, TeliaSonera ja UPM-Kymmene paransivat kaikki tulostaan ensimmäisellä neljänneksellä ja lupasivat koko kuluvalta vuodelta tuloksen paranevan viime vuodesta (suurimpien pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset). Uskon, että valtaosa näistä ”mummo-osakkeista” tarjoaa ensi keväänä yli 5 %:n osinkotuoton tämänhetkiselle osakekurssille. Sanoma kirjasi toukokuun viimeiselle päivälle kertaluonteisen myyntivoiton Welhon myynnistä DNA:lle. Myyntivoiton suuruus oli 185 milj. euroa eli noin 1,14 euroa per osake. Sanoma nostanee osinkonsa ensi keväänä toissavuoden tasolle eli 0,90 euroon. Yhtiön osinkotuotto voi siis olla yli 6 %. Fortum aikoo myydä osuutensa (n. 25 %) kantaverkkoyhtiö Fingridissä, josta yhtiö saanee yli 500 milj. euron verovapaan myyntivoiton. Osinko ei siis pitäisi ensi keväänä olla vaarassa Fortumissakaan. Lisäksi valtio tarvitsee budjettivajeen kattamiseen myös omistamiensa yhtiöiden osinkoja.
Hannu Angervuo